Pari viikkoa ennen joulua olivat kokonaisuudessaan aivan kamalia. Sain kaikki suuttumaan itselleni, sillä puhuin paljon mieltä ahdistavia ajatuksia suoraan. Ajattelin, että joulu tulisi olemaan helpompi, jos ei tarvitsisi enää olla vihainen kenellekkään. Jos ei tarvitsisi kylvää ankeita ja vihaisia asioita mielessä. Laskin hieman väärin ja päivää ennen joulua oli niin huono omatunto kaikesta mitä sanoin. Sellainen olo, että halusin, että kaikki vihaisivat minua.
Kaikesta huolimatta loppujen lopuksi päätin, että en halunnut välittää, koska kuitenkin niin moni ymmärsi tekoni. En jaksanut miettiä niitä asioita lähes ollenkaan näiden kahden päivän aikana. Tuntuu vain hieman tyhmältä, että en ole ollut kauhean surullinen, mutta en iloinenkaan. Sellainen neutraali. Vihaan neutraalia. Tärkeintä nyt ehkä kuitenkin on, että on ollut kodikas olo, ehkä jopa hieman jouluinen, millainen se ei ole onnistunut pariin vuoteen olemaan.
Ja tällä hetkellä olen ihan iloinen, sillä juttelen mesessä neljälle hyvälle kaverille. Yksi on oikeastaan vanhempi tuttu, jolle en ole puhunut pitkään aikaan. Yksi on tällä hetkellä Amerikassa. Ja sitten nuo kaksi tuollaista, joille puhuminen on yleensä minulle kaikista tärkeintä, koska ne on niitä ihmisiä, joille puhuminen aina piristää. Aina ja joka kerta.
Ajattelin, että voisin mennä syömään vielä yhden joulutortun ja sitten mennä nukkumaan! Leppoisaa uudenvuoden odotusta teille kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti